MUISTON PYSYVYYS



Mies matkaa ajatuksissaan ja muistoissaan.
Valitettavasti vähän huonolaatuinen versio (Youtuben vika).

Eeron Levynurkka



Fear Factory – Transgression

Fear Factory lukeutuu omissa kirjoissani niihin bändeihin, joiden jäsenten olisi ehkä jo pari levyä sitten kannattanut siirtyä muiden projektien pariin (Metallica köh köh)! Kun hankin itselleni Transgression – levyn, oli se mukiinmenevä metallielämys. Se oli vuonna 2005. Nykyään kun katson levyä suhteellisen objektiivisin silmin, korostuvat hyvät ja huonot puolet jotka myös ensimmäisellä kuuntelukerralla mieleeni iskostuivat.

Fear Factoryn seitsemäs studiolevy Transgression alkaa lupaavasti. Alkuraita ” 540,000° Fahrenheit” rävähtää kaiuttimiin mukavalla voimalla. Seuraava kappale ”Transgression” on selvästi levyn paras kappale. Siitä uhkuu into ja meno millä nämä miehet ovat tehneet musiikkia jo viisitoista vuotta. Tästä Eteenpäin voi astia kappale kappaleelta pienoista väsymystä. Loppua kohden meno yltyy välillä sekä liian melodiseksi, sekä liian rankaksi sekametelisopaksi. Transgression syyllistyy liikaa riffeillä pomputteluun siellä täällä, eikä monestakaan biisistä synny kokonaista elämystä. Levyn keskelle haudattu ”Echo Of My Scream” on höyheniin pakattua melodista metallia, jolle ei pitäisi löytyä tilaa Fear Factory:n plätyillä. Lisäksi ainakin kahteen kappaleeseen on jostain kumman syystä myös ängetty jousisoittimia taustalle. Vaikea kuvitella mitä ne tekevät, ennen niin rajua ja energistä industriaalideathmetallia soittaneen yhtyeen levyllä. Mukaan on myös eksynyt U2 – coveri ”I Will Follow”, (päätä alkaa särkeä). Viimeinen raita on sitten ihan mukavaa tykitystä, mutta tulee aivan liian myöhään. Raymond Herreran konetarkasta rummuttelusta ei voi erehtyä tälläkään kertaan. Burton C. Bell hoitaa vokaalit kotiin, muttei ehkä samanlaisella voimalla kuin ennen. Kitaristiksi jo levy sitten ylennetty Christian Olde Wolbers napauttaa sormille hienosti kaikkia epäilijöitä sormille jo toistamiseen. Kaipaan silti yhä Dinoa. Itselläni on Transgressionista se kalliimpi paketti, johon on mukaan liimattu myös making of – dvd. Mukava bonus ja sisältää myös musiikkivideot kappaleille ”Transgression”, ”Spinal Copression” sekä ”Moment Of Impact”.

Monet sanovat Fear Factoryn oleva bändi, jonka kuuntelulla useat nuoret aloittavat rankempaan musiikkiin tutustumisen. Transgression on todellakin levy tähän tehtävään. Rankat alkuraidat ja keskivaiheen hempeilyt, ovat varmasti nuorempien kuuntelijoiden korville karkkia. Älkää toki käsittäkö väärin, levyhyllyssäni on aina paikka Transgressionille, niin kuin on muillekin Fear Factoryn levyille. Halusin vain enemmän, rankempaa ja tiukemmassa paketissa.

Eeron Levynurkka





CMX – Kaikki Hedelmät

Mikä olisikaan parempi aika julkaista CMX:n levy, kuin synkin kaamoksen hetki kun kaikki valo pakenee ja päivänkin täyttää loputtomalta tuntuva pimeys. Yhtyeen musiikkiin voi suhtautua, joko masentavana puukonkääntämisen jo kidutetussa ihmismielessä, tai ihanana tapana kanavoida ulos kaikki se kurjuus ja pimeys jolla syksy tahraa jokaisen mielen. Kaikki Hedelmät -kokoelma tulee olemaan yhtä ristiriitaisia tunteita herättävä kuin CMX:n koko tuotanto, mutta nyt on kyseessähän kokoelma, joten se tekee asiat paljon yksinkertaisimmiksi? Eikö?

CMX:ltä on tullut aikasemmin kaksi kokoelmaa: Cloaca Maxima sekä Cloaca Maxima II. Kolmilevyiset eepokset ovat saaneet viiden tähden leiman heti kättelyssä. Nyt ovat kuitenkin asiat toisin. Kaikkien (minun) odottaman Cloaca Maxima III:sen sijasta saimme kahden levyn kokoelman, joka kantaa itkettävän kliseistä nimeä ”Kaikki hedelmät”. Ennakkoluulottomana räväytin levyn soimaan ja tässä lopputulos.

Ensimmäiseltä levyltä löytyy pelkästään hempeitä ja enemmänkin rokahtavia kappaleita, mikä todella helpottaa niitä ihmisiä joille tämä on ensimmäinen CMX:n levy. Avausraitana löytyy aivan uusi kappale ”Kivinen Kirja”, joka edustaa CMX:n popimpaa tuotantoa. Uusia kappaleita tälle kokoelmalle yhtye on työstänyt kaksi eikä kummastakaan löydy napinanaihetta. Rempseän alun jälkeen meno vaihtuu varsin rentoihin tunnelmiin raitojen ”Aamutähti” ja ”Siivekäs” kannattamina. Ensimmäisen levyn loppua kohti meno piristyy vähän, mutta sitten se onkin jo ohi. Toinen levy alkaa myös uudella kappaleella ”Rautalankaa”. Kakkoslevy yrittää tuoda vähän rankempiakin vetoja mukaan, mutta heikolla menestyksellä. Mukana toki on ”Palvelemaan Konetta” ja ”Uusi Ihmiskunta”, mutta tämä levy olisi kipeästi kaivannut muutamaa, kunnon hc-vetoa kuten esim. ”Sika ja Perkele” tai edes ”Ruisperkele”. Kokoelman mukana tulee silti kuponki, jonka lähettämällä EMI:lle saa vastalahjaksi HC-EP:n joka sisältää neljä hardcorevetoa kuin suoraan CMX:n alkutaipaleelta. Tämä ei ehkä kaikkiin vetoa, mutta jälleen löytyy yksi syy lisää vanhalle fanille lähteä hedelmämarkkinoille. Silmiinpistävästi kokoelmalla ei ole yhtään kappaletta viimeisimmältä Talvikuningas pitkäsoitolta, joka on allekirjoittaneen mielestä oikea ratkaisu.

Kaikki Hedelmät kokoaa onnistuneesti CMX:n tuotannon pääpiirteet yhdeksi kovaksi kokonaisuudeksi. Onhan tämä selvästi suunnattu niitä varten, jotka eivät ole käyneet jokaisella CMX:n keikalla vuodesta -90. Jos joku ei ole vielä tutustunut tähän suomalaisen populaarimusiikin lippulaivan tuotoksiin, nyt on oikea levy ja hetki. HC-EP:n voi sitten vaikka myydä netissä ja tienata joululahjarahat.

Annan Kaikki Hedelmät -kokoelmalle neljä viidestä

Eeron Levynurkka





AC/DC – Black Ice

Kukapa ei joskus olisi karjunut auton radiosta pauhaavan Thunderstruckin tahtiin, tai tapaillut Back In Blackin introa tennismailalla, tai jollain muulla yhtä käypällä kitaran korvikkeella. Itse lankean kumpaakin kategoriaan häpeilemättä.

AC/DC:n Black Ice –levyn ja aikaisemman Stiff Upper Lip:n välillä on kahdeksan vuotta ja moni alkoi jo epäillä onko Australian poikien levytykset jo nähty. Onneksi pahimmat pelkomme osoitettiin jälleen vääriksi ja kauppojen hyllylle ilmestyi tänä syksynä AC/DC:n 16. studioalbumi Black Ice. Toisaalta on vaikea sanoa montako kokonaista levyä AC/DC on julkaissut euroopassa, koska viittä yhtyeen kappaletta ei ole virallisesti julkaistu Australian ulkopuolella.

Se joka aikoinaan ihastui AC/DC:n miehekkääseen kitarointiin, ei tule pettymään tämänkään levyn kanssa. Black Ice:n ensimmäinen raita ”Rock ’N Roll Train” kertoo, ettei Angus Youngin tunnuksenomaisesta riffittelystä voi erehtyä. Korviin pauhaa mahtavat säröt, jotka ovat kuin aikamatka 80-luvun AC/DC:n kultakaudelle. Joukosta löytyy niin raskasta äijähardrockia, kuten myös hieman lempeämpiä, bluesimaisia vetoja. Kun aletaan miettiä millä bändillä on miehekkäimmät biisien nimet, ei AC/DC voi olla kaukana kärjestä. Tälläkin kertaa mukana on "War Machine", "Rock n' Roll Dream" ja lempparini "Decibel", jotka kaikki uhkuvat äijäenergiaa. Levyn nimikkokappaleen ”Black Ice”:n sylkiessä viimeiset soundit ulos ei voi kuin tasailla hengitystä hiljokseen.

Tämä levy on kyllä ollut odottamisen arvoinen, eikä jätä ketään kylmäksi. Selvää livehuudatustahan tässä on takaa haettu, eikä se ei hidasta meininkiä yhtään. Nyt äkkiä AC/DC Suomeen keikalle, niin päästään testaamaan levy käytännössä. Rock on!

Neljä ja puoli viidestä.

Eeron Levynurkka







Battlelore – The Last Alliance

Jokaisen uuden Battleloren levyn kanssa käyn sen saman, ainaisen taistelun. Sword’s Songin jälkeen olen odottanut jokaista uutta levyä kuola valuen. Kun sitten lopulta saan sen käsiini, ensivaikutelma on aina sama pettyneensekava. Parin kuuntelukerran jälkeen levy alkaakin kuulostaa koko ajan paremmalta ja lopulta se löytää paikkansa mittarin positiivisella puolelta.

Uuden The Last Alliance kiekon kanssa asiat ovat toisin. Palat loksahtavat kohdalleen heti ensimmäisellä kuuntelukerralla eikä valittamisen aihetta pahemmin ole. Kaisa Jouhki sekä Tomi Mykkänen hoitavat tyylillä vokaalit, eikä napinan aihetta löydy muidenkaan bändin jäsenten suorituksita. Erityismaininnan ansaitsee myös Ingo Römling hienosta kansitaiteesta.

Avausraidasta ”Third Immortal” levyn lopettavaan kappaleeseen ”The Star Of High Hope” pysyy koko levyn halki tasainen puristusote kuuntelijasta. Aiemmilta levyiltä tutut, pitkät instrumentaaliosuudet palaavat nakertamaan kokonaisuudesta pieniä palasia, mutta nyt nekin löytävät tasapainon levyllä. Evernightin matelevat, joskus jopa laahaava meininki on muuttunut energiseen fantasiametalliin ja omalla kohdallani tämä levy on paluuta Sword’s Songin aikaiseen tyyliin.

Battlelore on viimeistään nyt kalunnut perusteellisesti loppuun Tolkienin maailman ja vaikka kertaus on opintojen äiti, voi olla jo aika siirtyä uusille raiteille ja tuulettaa ajatuksia. Sauronista ja Sormuksen sodasta voi kirjoittaa vain niin monta kappaletta.

The Last Alliance on erinomainen kiekko, jota voi kyllä suositella varauksetta vähänkään fantasiametallista kiinnostuneille. Vanhoille faneille Battleloren uusin on pakkohankinta. Joulu on vielä liian kaukana eikä pukkiin kannata aina luottaa. Kauppaan hop hop!

Annan The Last Alliancelle neljä viidestä

Spektaakkelimaisen draamasarjan avausjakso.

Teppo aikamieskuolema
Jakso #1: Tepon heikko happi

Henkilökuva Eero Harjusta

Eero Harju on 20-vuotias rovaniemeläinen.
Peruskoulun hän on käynyt Nivavaarassa josta jatkanut Rovaniemen ammattilukioon ravintolakokiksi. Ala ei kuitenkaan kiinnostanut, koska koki sen pahimmillaan epä-inhimilliseski.
Myöskään ajatus siitä, että muut olisivat lomalla silloin kun itsellä on töitä ei kiinnostanut.
Silti hän olisi ollut valmis lähtemään kokiksi, jos ei olisi jostain syystä päässyt Rovalaan.

Vapaa-aikansa Eero viettää tietokoneella indie-elokuvia seuraten tai soitellen bassoa ja kitaraa.
Musiikkimaku Eerolla on keskittynyt raskaampiin bändeihin, esim: CMX, Iron maiden ja Machine Head.

Eeron suosikkileffoihin kuuluu uudet Batman-elokuvat, Lord of the rings-trilogia sekä trillerit.

Jos Eero saisi muuttaa maailmasta jotain, hän muuttaisi kaiken, aloittaen poistamalla uskonnot.

Jos Eero voisi olla eläin, hän haluaisi olla valkohai, koska se on merten kuningas.
Eero ei niinkään seuraa tv:tä, mutta pitää Sopranos-, Simpsons-, Mythbusters- sekä Futurama-sarjoista, joita hän seuraa internetin kautta.

Yhtenä elämänsä tärkeimpänä tapahtumana Eero pitää Iron Maidenin keikkaa Hartwall areenalla vuonna 2005, koska se aukaisi aivan uuden ulottuvuuden musiikkiin ja sai hänet kiinnostumaan livekeikoista entistä enemmän.

Jesse Koskela

Pari kuvaa projekteista ja sieltä täältä.

Stop-motion : An Epic Battle

Stop-motion : The Devourer

Lyhytelokuva Iänettömyys.

Kuvaamassa Iänettömyys lyhytelokuvaa

Runojenlausuntaa ja kansantansseja.

Heidille terveisiä! ;)

Siilinjärven oma "skeittityttö" Minna Maria Hukka on 21-vuotias Rovala-opiston opiskelija. Tänne hän saapui monia teitä pitkin, sillä hän kävi Siilinjärvellä lukion, josta päästyään jatkoi Kuopioon englanninkieliselle talouskoululinjalle. Tämän jälkeen Minna kävi puoli vuotta raamattukoulua Siilinjärvellä, joka kantoi nimeä "Missio nuoret" (Youth with a mission) ja lähti kahden kuukauden lähetysjaksolle Venäjälle. Töitä Minna on paiskinut opiskelujen ohessa Siilinjärven Hesessä. Opiskelupaikan puute ja kiinnostus media-alasta toi Minnan Rovalaan.

Minna listaa harrastuksikseen lumilautailun, musiikin ja slacline-tasapainoilun. Myös sormiskeitti on ahkerassa käytössä tunneilla. Minna pitää matkustelusta ja onkin reissannut ympäri maailmaa. Seuraavaksi hän haluaisi vierailla Etelä-Afrikassa.

Parhaaksi hetkeksi elämässään Minna kokee "Missio nuoret"-skaban, koska hänen omien sanojensa mukaan "Siellä oppi paljon itsestään ja muista." Minna elää päivä kerrallaan ja tulevaisuus näyttääkin oikein hyvältä ja valoisalta. Haaveitakin on, nimittäin Minna haluaisi kokeilla varjoliitoa.

Heini-Maria Kaakkurivaara laskeutui Rovaniemen Rovala-opistoon Kemijärveltä. Hän on asunut koko 19 -vuotisen elämänsä siellä, jonka aikana kävi ylioppilaaksi Kemijärven lukiossa. Rovalaan Heini päätyi, koska halusi ottaa selvää media-alasta ja siitä onko se hänen lopullinen kohtalonsa. Tulevaisuudessa hän aikoo joko hakea samanhenkisiin media-alan kouluihin tai jollekin ihan uudelle ja ihmeelliselle alalle.

Heinin harrastuksiin kuuluu lenkkeily, erityisesti hän rakastaa vesisateessa kävelemistä yhdessä koiransa Sulon kanssa. Heinin intohimona on myös kirjoittaminen. Lempielokuvana Heinillä on tällä hetkellä Topi ja Tessu, sen koskettavan tarinan vuoksi joka iskee suoraan syvälle sydämeen. Yleensä Heini kuitenkin katselee kauhu/trilleri -elokuvia. Heini myös jammailee mielellään iskelmän sekä ysärihittien tahtiin.

Yhtenä elämänsä saavutuksena Heini pitää ylioppilaslakin päähän painamista, sillä oli hienoa saada joku asia päätökseen. Jos Heiniltä kysytään mikä on hänelle tärkeää elämässä hän mainitsee sen että saisi olla osaltaan puolustamassa eläinten oikeuksia. Hän haluaisi myös oppia soittamaan huuliharppua kuten ihailemansa mies, Nuuskamuikkunen.


Luonut
Tiina Rae

Tiina-Mari Elina Rae, 19-vuotias vaaleaverikkö Pelkosenniemeltä. Tiina tuli Rovalan media-linjalle käytyään lukion kunniakkaasti Kemijärvellä. Rovalaan Tiina tuli, koska media-ala kiinnostaa sekä saman linjan aiemmin käyneen iso-siskon antaman positiivisen palautteen myötä.

Tiinan harrastuksiin kuuluu mm. penkkiurheilu, erityisesti jääkiekko ja jalkapallo. Tiina urheilee myös itsekin mielellään rullaluistellen ja luistellen. Valokuvaus kiinnostaa ja tulevaisuudessa Tiina haluaisi perehtyä aiheeseen enemmän.

Vapaa-ajallaan Tiina katsoo mielellään elokuvia ja kuuntelee musiikkia- Musiikki maku on laaja ja lempielokuvakseen Tiina nimeään Taru Sormusten Herrasta.

Tulevaisuuteen Tiina katsoo avoimesti eikä ota siitä turhia paineita. Haaveena Tiinalla on joskus lähteä katsomaan jalkapalloa Espanjaan sekä päästä talviolympialaisiin.

Parhaimipina muistoina Tiinan mieleen elämänvarrelta ovat jääneet ystävien kanssa vietetyt hetket.
Tiina asuu tällä hetkellä Rovaniemen keskustassa ystävänsä Heinin kanssa. Rovaniemen kaupunki alkaa olla jo tuttu ja Tiina uskoo että vuosi tulee kulumaan mukavasti.

Minna Hukka

Meillä on hauskaa :)

JESSE KOSKELA

Jesse Juhani Koskela on Ivalosta kotoisin oleva 24-vuotias Rovala-Opiston Media- ja elokuvatyölinjan opiskelija. Hän muutti 16-vuotiaana Rovaniemelle koulujen perässä, mitä hän pitää elämänsä tärkeimpänä tapahtumana; omien sanojensa mukaan Ivalo on syvältä. Jesse kävi vajaan lukuvuoden Rovaniemen ammattikoulun kokkipuolta, minkä jälkeen hänellä meni sukset ristiin opettajien kanssa. Sen jälkeen hän siirtyi ammattikoulun automaalarilinjalle ja kolmessa vuodessa hän kävi sen kunnialla läpi.

Jessen harrastuksiin kuuluvat pyöräily, videoeditointi, kissan ulkoilutus ja toisinaan hän pelaa pleikkarilla. Hän pitää myös matkailusta ja harrastaisi sitä koko ajan, mikäli hänellä olisi vain rahaa. Jessen musiikkimakuun kuuluvat Turmion Kätilöt, Birthday Massacre, Scootter ja ”dance-shitti”. Lempielokuvikseen hän mainitsee muun muassa The Crow’n, Matrixin, Saksikäsi Edwardin, Sweeney Toddin sekä myös ikiaikaisen legendan Terminator 2:n. Jesse kertoo, että hänen lempiruokansa on ruisleipä ja lempijuomiinsa kuuluvat lonkero, raaka Leijona-viina, myös Leijonan pastillishotti.

Jessen paras luonteenpiirre on omien sanojensa mukaan hänen ystävällisyytensä, mutta hän tunnustaa olevansa toisinaan äkkipikainen ja hän saattaa sanoa toiselle ihmiselle aika rumasti.

Jesse haaveilee omasta vaimosta ja autosta ja vähästressisestä työpaikasta, joka voi olla oikeastaan mikä vain, jos palkka on vain kohdillaan. Jesse toivoisi Suomeen lisää työpaikkoja, hän kertoo, että Rovaniemeltä on hankala saada töitä. Amerikkaan hän haluaisi parempaa koulutustasoa. Jesseä mietityttää myös amerikkalaisten seikkailut Lähi-idässä.

Kaiken kaikkiaan Jesse on leppoisa nuorimies, jolla on myös syvällisempiä ajatuksia. Mukava jätkä.

Joni Aapaoja

Matti Pasanen

Matti Pasanen syntyi 29.06.1988 Rovaniemellä, missä hän asuu edelleen. Kirjoitti ylioppilaaksi kesällä 2008. Vapaa-aika kuluu harrastuksien parissa, kuten elokuvat, kirjat, sarjakuvat, hän kirjoittaa myös elokuvien käsikirjoituksia omaksi ilokseen.

Musiikkimakuun kuuluu lähinnä klassinen ja elokuvamusiikki, myös Dimmu Borgir on suosiossa.

Suosikki elokuvia ovat rikosdraamat sekä toiseen maailmansotaan liittyvät elokuvat. Romanttiset komediat ja kauhuelokuvat sen sijaan eivät miellytä yhtään. Matti kuuluu kirkkoon, mutta vain tavan vuoksi. Tulevaisuudessa hän aikoo opiskella samaa alaa joko ulkomailla tai sitten Suomessa. Tässä koulussa hän pyrkii oppimaan kaikki perusasiat, ohjaaminen kiinnostaa erityisesti. Haaveena olisi ohjata isonbudjetin elokuva liittyen toiseen maailmansotaan, elokuva olisi osittain fiktiivinen.

Matin elämään vaikutti Schindlerin lista niminen elokuva, mikä kertoo Oskar Schindleristä, joka pelastaa 1100 juutalaista keskitysleiriltä tehtaaseensa.

Elokuva herätti kipinän elokuvien tekemisestä, se sai myös hänet miettimään miten arvottomana ihmistä pidetään sota-aikana.

Miika Virkkula

Henkilökuvaus Keijo Vierelä

Tämä on henkilökuvaus Keijo Vierelästä. Hän on 27-vuotias mies Rovaniemeltä. Lyhyesti hän kertoo olevansa bassotaiteilija. Rovalaan hän haki media- ja elokuvatyön linjalle, koska häntä kiinnostaa kuvaaminen, editoiminen ja kuvien muokkaus, eikä linjalla ole paljoa teoriaa, vaan keskitytään käytännön tekemiseen.

Keijo pitää musiikista, piirtämisestä ja valokuvauksesta. Hän ei osaa sanoa, mistä ei pidä, vaikka kaikki muu kuin edellä mainitut asiat ovat vähemmällä sijalla. Keijon musiikkimaku on ytimekkäästi raskas metalli ja hän soittaa bassoa yhtyeessä Absessi. Hänen elämänsä tärkein tapahtuma onkin keikka vuoden 2008 Simerockissa ja siitä seurannut erittäin positiivinen palaute.

Jos Keijo juo, hän juo viinaa, kunnes puhekyky menee. Hänen lempijuomansa on kylmä olut, joka on parasta monen muunkin mielestä. Keijo katsoo tulevaisuuteen avoimin mielin.

Miikka Honkanen

Joni Tapani Aapaoja

Mediatakomon Posion vahvistus Joni Tapani Aapaoja syntyi 30.03.1989. Peruskoulun ja lukion hän kävi posiolla ja hakeutui sen jälkeen opiskelemaan media-alaa. Useiden hakuvaihtoehtojen jälkeen Joni päätyikin Rovalan media- ja elokuvalinjalle joka tuntuikin hyvältä vaihtoehdolta. Harrastuksiin kuuluu video- ja valokuvaus, runojen kirjoittaminen, musiikin kuuntelu sekä soittaminen. Kitaran ja basson soittaminen luonnistuu hieman paremmin, kuin koskettimien sekä rumpujen soittaminen. Musiikkityyli on hieman laajempi beatlesistä örinä heavyyn ja örinä heavysta Islantilaiseen valaan lauluun. Tärkein tapahtuma Jonilla sijoittuukin vuoteen -95, jolloin hän näki ensimmäistä kertaa Apulannan –mitä kuuluu- musiikkivideon mtv3:n Jyrki ohjelmassa.

Keijo Vierelä

Miika Virkkula

1.5.1987

Kävi Sallassa peruskoulun sekä yhden vuoden lukiota jonka jälkeen muutti Rovaniemelle ja suoritti siellä kolmessa vuodessa liiketalouden perustutkinnon. Heinäkuussa 2007 siirtyi valtion palvelukseen aloittaessaan asepalveluksen Lapin lennostossa. Palvelus loppui vuoden päästä ja heti reserviin päästyään haki Rovalaan opiskelupaikka.

Harrastuksiin kuuluu tietokoneella istuskelu sekä kaikenlainen kuntoilu rullaluistelusta kuntosalilla käyntiin. Elokuvamakuun kuuluvat kaikki genret eikä selviä suosikkeja ole. Musiikkimaku painottuu vahvasti raskaamman musiikin puolelle. Unelmana olisi työskennellä elokuvien tuotannossa jollain asteella. Elämän mullistavin kokemus oli käynti Saksenhousessa, keskitysleiri berliinissä joka oli muutettu museoksi.

Eero Harju

Henkilöhaastattelu

Miikka Honkanen

Miikka Honkanen on nuori Rovalassa opiskeleva suomalaismies. Miikka syntyi Elimäellä 13.12.84, mutta opiskelupaikka ja nainen ajoivat hänet Rovaniemelle kaksi vuotta sitten. Miikka suoritti siviilipalveluksen v. 2003 - 2004, josta hän ei kuitenkaan liiemmin pitänyt. Joulukuussa hän on ollut naisensa kanssa yhdessä viisi vuotta.

Media-ala kiinnostaa ja Rovalan jälkeen olisi tarkoitus hakea Lapin yliopistoon jatkamaan opintoja. Kirjoittaminen monessa muodossa on Miikalla hallussa. Hän on jopa julkaissut oman runokirjan viime tammikuussa nimeltä ”Klisee.” Runojen ohella Miikka pitää myös B-luokan elokuvista, PC-peleistä ja oluesta, mutta musiikki on lähimpänä hänen sydäntään; tarkemmin sanottuna laulaminen.

Miikan tarkoituksena olisi pistää pystyyn oma bändi, jossa hän olisi solistin roolissa. ”Laulamisesta saan kiksejä ja siinä tuntee parantuvansa. Kritiikki ei kiinnosta”, sanoo Miikka. Omien sanojen mukaan Miikka ei kuulu kirkkoon ja on poliittisesti epäkorrekti, mutta päästäksesi pintaa syvemmälle paras mahdollisuutesi olisi tarjota hänelle kalja.

"Tärkein tapahtuma, joka muutti maailmannäkemyksesi?"

Toka luokalla näin ’Braindead’- elokuvan ja siitä syntyi intohimo splatter/kauhu – leffoihin.

Matti Pasanen

Herra Mäkinen

Nälkä

Adressi ihmiskunnan tuhoamisen puolesta

Huikea samurai-tarina!

Samurai

Mediatakomon joululähetys löytyy poikkeuksellisesti:


TÄÄLTÄ

Lähetyksen kesto lähes 50 minuuttia. latautuu hitaasti hitailla yhteyksillä!